Sallan lämpimät jäähyväiset

Pieni sana – suuri merkitys : Kiitos.

Vaikeaa on kovin lyhyeen tilaan saada mahtumaan tällä hetkellä mielessäni pyöriviä ajatuksia. Olen juuri tullut Tyrnävän Sekralta, jossa vielä ihan hetki sitten pidettiin seuran pesäpallojaoston päättäjäisiä. Paikalla oli hurjasti ihania ihmisiä, jotka säilyvät mielessäni varmasti aina. Ennen kuin Tyrnävä –ajanjaksoni tältä osin päättyy, on joitakin asioita, joita haluan ääneen muistella ja kertoa.

Tänään, kun katselin ihmisiä ympärilläni, tajusin, kuinka paljon ja kuinka merkittäviäkin ihmissuhteita pesäpallon ja joukkueurheilun kautta saa ja miten arvokkaita ne ovat. Vaikka itse pesäpallo jossain vaiheessa kautta ”maistuisi puulta”, siinä on aina mukana ihmisiä, jotka tekevät siitä lajista ja tekemisestä taas mukavaa ja joiden kanssa saa jakaa iloja ja suruja sekä onnistumisia ja pettymyksiä. Yhdessä tekemisen ja kokemisen kautta olen oikeasti huomannut, että kaikki ne tunteet, joita joukkueurheilusta kumpuaa, todellakin moninkertaistuvat, kun ne koetaan yhdessä joukkueen kanssa.

Joku kokee varmasti yhtä suuria elämyksiä myös yksilöurheilun kautta, mutta minulle itselleni joukkueurheilu on se, mikä tunnetiloja nostattaa. Punttisalilla nostettu uusi ennätys tai onnistuneen lyöntisuorituksen tekeminen oikealla hetkellä ei tunnu lähellekään yhtä hyvältä, jos paikalla ei ole niitä kavereita, joiden kanssa on asetettu yhteiset päämäärät ja joiden kanssa niitä tavoitteita kohti pyritään. Itse joukkueen lisäksi pesäpallon kautta olen saanut Tyrnävällä paljon uusia tuttavia, joilla myös on ollut minulle suuri merkitys. Ihailtava on talkoolaisten aktiivisuutta ja sitä, miten paljon he tekevät ns. näkymätöntä työtä, jota ilman kuitenkaan pelit ja pelaaminen eivät onnistuisi. Monesti mielialaa ovat kohottaneet myös lyhyet, tai pidemmätkin jutustelutuokiot kadulla minulle ihan vieraan ihmisen kanssa. Pienikin tsemppaus hävityn pelin jälkeen tuntuu tuntemattomalta kuultuna uskomattoman hyvältä ja viimeistään silloin ymmärtää sen, miten paljon ihmisiä elää tekemisessä mukana ja jaksaa kannustaa. Tämän kesän kapteenin roolissani koetin painottaa muun muassa juuri tätä itselleni. Pienikin kannustava sana tai käden läpsäytys voi muuttaa huononkin päivän hyväksi.

Tänään Sekralla mieleeni muistui ihan ensimmäinen kerta, kun astuin sisälle seurojen talolle ja näin sen hurmaavat vaaleanpunaiset seinät. J Kuinka paljon Sekran lattiat ja seinät ovatkaan saaneet kolhuja ahkerasta käytöstä… Muistan, että tuntui jännittävältä ja odottavalta – en tuntenut vielä ketään ja koko paikka oli minulle ihan uusi. Muutin Tyrnävälle keväällä 2006 ennen kauden alkua, ja näin Tyrnävä pysyy varmasti aina mielessäni – onhan siellä ollut ensimmäinen oma kotinikin.

Viimeiset kolme vuotta pysyvät varmasti myös muistissa aina, paljon ehti tapahtua. En ala joka kautta ja jokaista joukkuetta erikseen erittelemään, sillä jokaisesta olisi paljonkin kirjoitettavaa, vaan voisin sanoa samoin, kuin Essi tänään sanoi minulle: Kiitos, että olen saanut pelata jokaisen teidän kanssa. Iso kiitos menee erityisesti viime kauden joukkueelle, jonka kanssa yhdessä mentiin läpi tuulen ja tuiskeen, välillä helpommin ja välillä vähän vaikeamman kautta.

Ihmiset eivät onneksi katoa, vaikka nyt seura vaihtuukin. Uusia tuulia lähdetään katselemaan kauas Etelä-Suomeen, mutta onneksi pohjoinen säilyy vielä opiskelujenkin vuoksi kotipaikkana.

Tyten joukkuekaverit varmasti jo arvaavat, että Sallan jännityssyke alkaa nousta ehkä jo huomenna ajatellen tulevia kamppailuja Tyrnävän ihanalla pallokentällä, kuten Tuomo Allan sen muotoilisi. Tyrnävällä on mukava pelata ja ehkä siinä lautasen äärellä tuntuu melko kotoisalta paikalta ensi kesänäkin. J Ainakin lättyjen tuoksu viimeistään tuo aina mieleen kesän ja pelipäivät Tyrnävällä.

Erikseen täytyy vielä kiittää Tempausta mukavista kesätyökokemuksista, joista tietysti päällimmäisenä tulevalla luokanopettajalla ovat joka kesäiset pesis- ja lukkarikoulut. Jos edes pienen häivähdyksen omasta rakkaudesta ja innostuksesta lajiin pystyin pieniin, tuleviin palloilijoihin jättämään – olen tyytyväinen. Suurkiitokset lisäksi Markkulan väelle ja Airille. Ei muuta kuin ensi kesää kohti, mutta muistetaan nauttia ensin kaikista muistakin ihanista vuodenajoista.

Kirjoitus on osoitettu kaikille, jotka sen vaivautuivat lukemaan ja myös niille, jotka eivät lukeneet, mutta tuntevat kuuluvansa sen sisältöön. Erityisesti se on kuitenkin osoitettu joukkuekavereilleni, nähdään pesiskentillä (ja tietty muuallakin! J).

Kiitos. 

Salla